sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Valtion opintotukipolitiikka hämmästyttää jälleen


Kyse on kahdesta tämän vuoden aikana voimaan tulleesta uudistuksesta: Vuoden alusta asti opiskelu on voinut tapahtua työttömyystuella, ja elokuusta asti aikuisopiskelijan opintotukeen on tullut 30% korotus, jolloin se vastaa ansiosidonnaista työttökyyspäivärahaa. Etu koskee vain yli 25 vuotta täyttäneitä työttömiä.

”Nyt jos koskaan kannattaa opiskella uusi ammatti tai tehdä loppuun se kesken jäänyt gradu”, kirjoittaa Hesari.

Tottahan tuo. Lehden paperiversio nimittäin valaisee asiaa vähän tarkemmin. Otsikolla Sarjaopiskelija tähtää nyt sairaanhoitajaksi (HS 3.10.10) kirjoitetaan jo pari tutkintoa opiskelleesta, työttömäksi jääneestä ja sairaanhoitajatutkinnon aloittaneesta 39-vuotiaasta ja hänen opintotuestaan:
”Työttömyystuesta ja kulukorvauksista jää käteen noin 1400 euroa kuukaudessa. Se riittää Munkkiniemessä asuvan, perheettömän Sivosen elämiseen.”

Ahaa. Eikun hetkinen.

Siispä työtön aikuinen (vaikka työttömällä aikuisella olisi jo tutkinto tai kaksi takanaan) voi opiskellessaan saada 1400 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan tavallinen, nuori opiskelija jolla EI ole tutkintoa takanaan saa opintotukea tietyin ehdoin korkeakouluopintoihin verojen jälkeen vajaa noin 470 egeä. Tavalliselle ammattikoulu- ja lukiotason opiskelijalle tuki on vähemmän.

Huolimatta siitä että olen itse opiskelija minun on sanottava, että ymmärrän miksi opintotuen korottaminen on ongelmallista. Olisihan se ihan vitunmoinen lisämenekki valtion budjettiin – huolimatta siitä, että nykyiset pennit on vaikea venyttää riittämään ihan koko kuukautta.

Kuitenkin, jos yhden opiskelijan on tultava toimeen vajaalla viidelläsadalla eurolla, niin miksi valtio kuvittelee, että toinen voi opiskella samaa alaa yli kolme kertaa suuremmalla summalla?


Koulutusrahasto jakaa myös 356 euron stipendiä ammattitutkinnon suorittamista varten. Sellaisen saa vuodessa 23 000 opiskelijaa, kertoo Hesari edelleen. (Mistä tuo summa on vedetty? Hatusta kenties? Ja miksi? Hmm.) Jos olisin fiksu, irtisanoutuisin yliopistosta, eläisin työttömyystuella kunnes täytän kaksikymmentäviisi ja hakeutuisin sen jälkeen opiskelemaan isolla rahalla johonkin mukavaan ammattikouluun jotakin mukavaa tutkintoa.

4 kommenttia:

  1. Opiskelusta on tullut ammatti! Kuka nyt enää jaksaa siivota, kun voi opiskella kaikkia pikkuturhia tutkintoja minimipalkalla.

    VastaaPoista
  2. No äläpä. En ees niinkään piittaa siitä, onko se tutkinto turha (tosin mietin kyllä, miten monta ammattikoulututkintoa yksi nelikymppinen tarvitsee).

    Mut siis, joistain töistäkin maksetaan vähemmän kuin 1400 kuussa (vertaa esim puhelinmyynti), ja miks nuoren pitäis aloittaa opintonsa alle kaksvitosena jos vanhempana voi opiskella ja tienata melkein kolme kertaa enemmän.

    Plus mä en ymmärrä, miks valtio jatkuvasti tukee lusmuilua.

    VastaaPoista
  3. Ja vielä vähemmän mä ymmärrän, miks se tukee kaikkien muiden paitsi MUN lusmuilua.

    VastaaPoista
  4. No tuata. Jos on työssä ollut niin että ansiosidonnaistakin saa, niin usein saattaa olla peräti asuntokin ostettuna ja siitä lainaa ja yhtiöstä hoito- ja rahoitusvastiketta eli asumiskuluja vähän enemmän kuin opiskelijalla joka asuu edullisesti opiskelijakämpässä. Paremmin sitä myös ehtii töitä hakemaan kun ei tarvitse heti ensimmäiseksi kämppää myydä ja muuttaa jonnekin kunnan vuokraghettoon.

    Lisäksi opiskelija syö halvalla opiskelijaravintoloissa ja matkustaa alennuksella julkisilla. Työttömälle auto ja ajokorttikin on pakollinen, tai ainakaan ei voi duunista kieltäytyä sillä perusteella ettei työpaikalle pääse julkisilla.

    Toisaalta, hesari jätti mainitsematta sen pienen asian että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat tämän ulkopuolella, ainakin jos jatko-opiskella haluaisi lisensiaatiksi tai tohtoriksi. Hienoa että tutkintokateus leivotaan oikein lakitekstiin...

    Aika hyvin kyllä jos tuo sarjaopiskelija tosiaan saa 1400 käteen kuussa kun on viimeksi ollut merkonomi. Sitä voi miettiä paljonko pitää liksan olla kun työttömän veroprosentti on 20 ja perus-ansiosidonnainen 40% liksasta. No, ehkä hän saa korotettua versiota joka voi olla 60% liksasta tai sitten on neuvotellut aika muhkeat kulukorvaukset.

    VastaaPoista