Hallitus: Kansa pysyy terveenä tai itkee ja pysyy terveenä

Uuden tupakkilain tavoitteeksi on kirjattu tupakoinnin lopettaminen. Sen pykälät koskevat muun muassa tupakkituotteiden esilläpitoa, myymistä ja polttamiselle sallittuja alueita. Pahan tavan kitkemiseen on varattu suunnattomasti sekä tarmoa että resursseja.

Pyrkimystä tupakoinnin lopettamiseen voi toki perustella keuhkosairaiden hoitokuluilla – toisin sanoen niiden vähentämistoiveella. Kuitenkaan sairaanhoitobudjetti yksistään ei tunnu riittävältä perusteelta. Ihmisellä on oikeus hankkia itsensä sairaaksi myös muilla tavoin. Kenties valtion pitäisi alkaa säätää lakeja niistäkin? On esimerkiksi urheiluvammat, mielenterveysongelmat, alkoholi, holtiton autoilu, ulkoilu pakkassäällä ilman pipoa, yksipuolinen ruokavalio ja ylipaino.

Kuvassa mallikansalainen.

Niin, se ylipaino. Samanaikaisesti sokeriveroa perustellaan muun muassa ylipainon vähentämisellä. Hyvä idea, toteaa kansanedustaja ja ostaa täysjyväruisleivän kasvisrasvamargariinilla ja neljällä ohuella kurkunsiivulla kahvinsa kanssa (vai oliko se sittenkin dallaspulla?). Tulee mieleen taannoiset alkoholiveron heilahtelut alemmasta tosi ylhäälle ja sieltä takaisin alemmas. Myös normaalipainoiset ihmiset syövät sokeria – käsi ylös, kuka ei tykkää silloin tällöin syödä jotain hyvää? – enkä suoraan sanottuna usko, että karkkien pitäisi olla kokonaan kielletty myöskään liikalihavilta. Kalliita karkkeja paremmin laihtumaan auttavat fiksu ruokavalio ja tietty määrä aktiivisuutta, ja mielestäni Valtion Virallisessa Ruokasuhteessa on jotain mätää, jos makeasta rangaistaan verosakoilla. Kannattavampia olisivat ne myös muinoin suunnitellut positiiviset verohelpotukset heinille ja hedelmille.

Kysymys kuuluu, missä kulkee itsemääräämisoikeuden ja valtion holhouksen välinen raja. Tupakointi on toki huono tapa ja pahe ja sille joka ei itse polta, sen tuoksu tuntuu vastenmieliseltä. Mutta vielä vastenmielisemmältä tuntuvat moiset pakkokeinot. Ihminen ei aina ole fiksu eikä edes koulutettu, mutta joka tapauksessa tupakkitietoutta on saatavilla sen verran, että jokaisella ei-holhouksenalaisella täysi-ikäisellä pitäisi oleman eväitä omasta tupakkikannastaan päättämiseen.

Kuvassa auttaa Activia.

Tietenkin sitä voisi säätää lakeja myös pakollisista Activia-annoksista (se kuulemma auttaa), vääränlaisen ruoan valmistus- ja maahantuontikielto (polttakaa karkkikauppias, hän on noita), lakisäänteiset aamulenkit (ylös, ulos ja lenkille) sekä taukojumppaa kiväärien uhalla (hop-hop!). Niin, ja hiustenleikkuu joka toinen viikko, henkilökohtaisen hygienian päivittäistarkistus, tupa- ja aluetarkastukset että varmasti imuroi säännöllisesti ja vie roskat, kahdenkymmenenkolmen vuoden iässä puoliso ja ensimmäinen lapsi tuloilleen että ehtii saada niitä sen 2,7 ja  toivottomilta vaikuttavat läskit, nuuskahuuliset koulupinnarit saunan taakse rippikouluikäisinä (joka muuten ois sit pakollinen).

Tai sitten kiitos vain kohtuus terveyskiihkoilussa.

P.S. Kirjoittaja ei ole tupakoitsija ja katsoo ettei pilkka siksi osu omaan nilkkaan.